Norrlands sak är vår – Jäämeren radasta Botniarataan

Minun täytyy myöntää, että aluksi innostuin ajatuksesta rautatieyhteydestä Jäämerelle, mutta jäitä hattuun, se ei tuo Petsamoa takaisin. Siksi hanketta on syytä tarkastella ensisijaisesti liiketaloudellisin perustein. Konsulttiyhtiö Rambollin tekemässä kannattavuusselvityksessä todetaan kuitenkin tyrmäävästi, että: Kokonaisuutena Jäämeren ratayhteyttä voidaan pitää tiedossa olevaan kuljetustarpeeseen nähden hyvin kustannustehottomana investointina. Tämän jälkeen useat tahot ovat nostaneet esille myös kielteiset vaikutukset ympäristöön ja porotalouteen sekä saamelaisten kulttuuriin.

IMG_3350.JPGRatayhteys Kirkkoniemeen ei tuo Petsamoa takaisin

Kannattamattomuuden paljastaneen selvityksen jälkeen Suomen huoltovarmuus tai liikenneministeri Anne Berner sanoin ”strateginen merkitys” on nostettu kannattavuutta tärkeämmiksi perusteiksi. Hätäinen selitys sanon minä, varsinkin kun Ari Pesonen tuo esille, että sotilaalliset näkemykset on täysin unohdettu radan linjauksessa:

Ratahankkeen turvallisuuspoliittisia vaikutuksia ei ole itse viraston tuottamassa aineistossa eikä konsulttien tuottamassa aineistossa. Myös huoltovarmuuskysymystä ei ole käsitelty asianmukaisesti.

Ei tarvita kovinkaan kummoista kartanlukutaitoa todetakseen, että Kolari-Tromssa/Narvik-vaihtoehdot olisivat tässä suhteessa paljon paremmat kuin jatkoselvityksiin valittu Rovaniemi-Kirkkoniemi-vaihtoehto. Toisaalta voidaan kysyä, mikä on yhdenkään näistä yhteyksistä lisäarvo verrattuna olemassaolevaan yhteyteen Haaparannan kautta Narvikiin?

Kartan äärellä kannattaa samalla ajatella missäpäin Suomen päämarkkinat olivatkaan? Aivan, viime vuonna yli 70 prosenttia viennistä suuntautui Eurooppaan! Nykyisen kasvuvauhdin perusteella näin tulee olemaan jatkossakin. Ja mikä parasta Eurooppaan meillä onkin kiskoyhteys jo olemassa, Ruotsin kautta, joka onkin meidän toiseksi suurin vientimaa Saksan jälkeen.

vienti

Tulli 7.2.2018

Jäämeren rataselvityksessä tuodaan esille Kemi–Haaparanta–Narvik ratayhteyden ongelmiksi, että  Suomen ja Ruotsin raideleveydet ovat erilaisia, ja yhteys Laurila–Tornio on sähköistämätön. Lisäksi yksiraiteisella radalla Bodenin ja Narvikin välillä on liian vähän tarpeeksi pitkiä kohtauspaikkoja, jotta tulevaisuudessa tarvittavan kapasiteetin riittävyys voitaisiin varmistaa. Samat ongelmat ovat myös radalla Haaparannasta etelään. Siksi kannattaa iloita siitä, että Ruotsin hallitus on vihdoin lämmennyt norrlantilaisten vaatimuksille nopeasta rautatieyhteydestä Haaparannasta Tukholmaan ns. Norrbotniabanan. Viime keskiviikkona Ruotsin hallitus vihdoin pyysi EU:n komissiolta tukea ns. Scandinavian-Mediterranean Corridor:in ”, joka kulkee nykyään Välimeren rannikosta Tukholmaan, jatkamisesta Tukholmasta Haparannalle.

Norrlands sak är vår!

Ruotsi ja norrlantilaiset tarvitsevat Suomen jakamatonta tukea komission suuntaan, jotta tämä koko pohjoisen alueen kehittämiselle tärkeä yhteys toteutuisi. Siksi on syytä lopettaa haihattelu omasta Jäämeren radasta, ja ryhtyä yhteistyöhön ruotsalaisten kanssa.

Suomen puolella tarvitaan Suomen rataosuuden sähköistämisen lisäksi uuden siirtokuormausaseman tai telin-vaihtohallin rakentamista, mutta tämä maksaa aivan varmasti huomattavan paljon vähemmän kuin Rovaniemi-Kirrkoniemi radan arvioitu kolme miljardia euroa. Rahaa riittäisi aivan varmasti myös Tornio-Kolari ratayhteyden sähköistämiseen, ja miksei samaten avata Kolarin jälkeinen rata Rautuvaaraan uudestaan liikenteelle. Laurila-Tornio-Kolari ratayhteyden sähköistämisellä ja liikenteen mahdollisella avaamisella Rautuvaraan olisi aivan varmasti suurempi merkitys pohjoisen matkailulle kuin koko Rovaniemi-Kirkkoniemi-yhteydellä, sillä Lapin suurimmat matkailukeskukset sijaitsevat lännessä. Jatkossa matkailijat niin Suomesta, Ruotsista kuin muusta Euroopasta pääsisivät Suomen suurimpiin hiihtokeskuksiin melkein suoraan junalla.

cropped-img_6467.jpg

Rautuvaarasta olisi Äkäslompoloon vajaat 20 kilometriä

LISÄYS 27.3.2018

Yle uutisoi eilen, että:

Suomi ja Ruotsi käynnistävät yhteistyön Pohjanlahden kiertävän ratahankkeen edistämiseksi. Maat ehdottavat, että EU:n laajuista yleiseurooppalaista TEN-T-liikenneverkkoa laajennettaisiin Botnian käytäväksi kutsutulla reitillä, joka muodostuisi Suomessa Helsingin ja Tornion ja Ruotsissa Tukholman ja Haaparannan välisestä radasta.

Tähän kannattaa nyt keskittyä, varsinkin kun rahoitusta halutaan EU:lta, sillä Jäämerenradan samanaikainen ajaminen vaarantaa molemmat hankkeet luomalla epäyhtenäisen kuvan Suomen tavoitteista.

 

 

 

 

Mainokset

Yksi vastaus artikkeliiin “Norrlands sak är vår – Jäämeren radasta Botniarataan

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s