Tarvitsemme toivoa herättäviä tarinoita Antroposeenistä

Vuonna 2000 Crutzen ja Stoermer ehdottivat, että maapallo oli jättänyt Holoseenin, koska ihmiskunnasta itsestään oli tullut geologinen voima. Siitä lähtien on käyty kiivasta olemmeko siirtyneet uuteen geologiseen aikakauteen, Antroposeeniin eli ihmisten aikakauteen. Parisenkymmentä vuotta myöhemmin yksimielisyyttä siitä, milloin uusi geologinen aikakausi olisi alkanut, ei ole saavutettu. Ehdotetut ajankohdat vaihtelevat siitä, kun ensimmäiset ihmiset alkoivat käyttää työkaluja Afrikassa noin 2,6 miljoonaa vuotta sitten, tai laajamittaisen maatalouden alkamisesta 5000–8000 vuotta sitten, lähempänä nykyisyyttä oleviin ajankohtiin, kuten hiilen laajamittaisen polton alkaminen teollisen vallankumouksen myötä 1800-luvun puolivälissä tai ihmiskunnan ympäristövaikutuksen voimakas kiihtyminen vuoden 1950 jälkeen.

Tuoreessa artikkelissani Storytelling: From the early Anthropocene to the good or the bad Anthropocene,  väitän kuitenkin, että se miten antroposeeni jatkuu on tärkeämpää, kuin milloin se alkoi. Bai et al. mukaillen väitän, että antroposeeni-käsitteen todellinen merkitys on siinä, miten sitä voidaan käyttää ohjaamaan asenteita, valintoja ja toimia, jotka vaikuttavat tulevaisuuteen.

anthropocenebKuvakaappaus artikkelin Youtube-abstraktista  

Tämän tavoitteen saavuttamiseksi ehdotan nelivaiheista antroposeenia, mikä samalla tuo ratkaisun kiistelyyn sen alkamisen ajankohdasta:

  1. Varhainen Antroposeeni, joka alkoi 5000–14000 vuotta sitten kotieläinten kesyttämisen tai laajamittaisen maatalouden myötä.
  2. Antroposeenin ensimmäinen kiihdytysvaihe, joka alkaa laajamittaisella hiilenpoltolla teollisen vallankumouksen myötä.
  3. Suuri kiihdytys vuoden 1950 jälkeen.
  4. Ja lopuksi, hyvä tai huono antroposeeni riippuen ihmiskunnan toimista.

Väitän, että tämä monivaiheinen antroposeeni vapauttaisi tarinankerronnan voiman esittämällä monipuolisen kuvan ihmiskunnan toiminnasta antroposeenissa. Hyvän ja huonon antroposeenin uudelleenmuotoilu palauttaisi ihmiset takaisin heidän oikeaan paikkaan maan päällä, ei jumalina kuten ekomodernistien visiossa, vaan yhtenä monista lajeista, vaikka suurella kyvyllä sekä hyvään että pahaan, ja tämä kyvyn mukanaan tuomalla vastuulla kanssaihmisiä ja muuta luontoa kohtaan. Holoseenin Kultakutri-ilmasto, tai ainakin sen jatkuminen on jossain määrin riippuvaista ihmisen toiminnasta, kun kasvihuonekaasupäästömme nykyinen taso taas on heittämässä maapallon ulos tästä vakaasta ilmastosta.

Antroposeeni ei muutu ”hyväksi” julistamalla se hyväksi, vaan se vaatii perustavanlaatuista muutosta asenteissamme ja käyttäytymisessämme. Ehdotan, että se tapahtuu, jos ja kun ihmiskunta ryhtyy määrätietoisiin toimiin palataksemme takaisin maapallon kantokyvyn turvarajojen sisälle. Steffen et al. arvioivat äskettäin, että neljä yhdeksästä planetaarisesta turvarajasta on jo ylitetty ihmistoiminnan seurauksena: 1) hiilidioksidipäästöt, 2) biodiversiteetin häviäminen, 3) maankäytön muutokset 4) sekä fosforin ja typen kierto. Väitän, että olemme hyvässä Antroposeenissa, kun olemme palanneet näiden rajojen sisälle tai aikaisintaan, kun olemme matkalla takaisin. Toisin sanoen, kun ihmiskunta ei ole vain geologinen voima, vaan myös kykenevä hallitsemaan toimiensa seurauksia.

Hyvän Antroposeenin vaihtoehtona ei valitettavasti ole jääminen nykyiseen suuren kiihdytyksen vaiheeseen, vaan siirtyminen tilaan, jota kutsun huonoksi Antroposeeniksi. Jatkuva liikerata pois holoseenista johtaisi todennäköisesti maapalloon, joka on nykyistä huomattavan paljon vähemmän vieraanvarainen ihmisille. Historialliset ja esihistorialliset tiedot osoittavat, että kehitys voi olla nopeaa, kun kriittinen piste saavutetaan. Onneksi on olemassa myös positiivisia vedenjakajia, joista aikaisempien ympäristöongelmien ratkaiseminen, kuten happosateen torjunta ja otsonikerroksen alkanut korjaantuminen osoittavat.

Blogi perustuu tuoreseen artikkeliinii: Jan Kunnas, “Storytelling: From the early Anthropocene to the good or the bad Anthropocene,” The Anthropocene Review, 2017, Vol 4, Issue 2, pp. 136 – 150. http://journals.sagepub.com/doi/full/10.1177/2053019617725538

Samma på Svenska

Same in English

Siteeerattuja lähteitä:

Bai, Xumemei et al. (2016) Plausible and desireable futures in the Anthropocene: A new research agenda. Global Environmental Change, Volume 39, 351–362. http://dx.doi.org/10.1016/j.gloenvcha.2015.09.017

Crutzen, Paul and Eugene Stoermer (2000) The Anthropocene. Global Change Newsletter 41: 17.

Steffen, Will, K. Richardson, J. Rockström, S. E. Cornell, I. Fetzer, E. M. Bennett, R. Biggs, S. R. Carpenter et al. (2015) Planetary boundaries: Guiding human development on a changing planet. Science Vol. 347, Issue 6223, doi:10.1126/science.1259855

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s