Ulkoistamisen sijasta uudenlaista yhteistyötä yli koulutusasteiden

Helsingin Sanomat uutisoi viime lauantaina, että ”Opetusministeriössä on valmisteltu lainmuutoksia, jotka antaisivat korkeakoululle mahdollisuuden hankkia sen koulutusvastuuseen kuuluvien tutkintojen opetusta muilta korkeakouluilta.” Esitys tarkoittaa sitä, että jopa 49 prosenttia yliopisto-opetuksesta voisi olla ammattikorkeakoulussa.

Professoriliitto ja Tieteentekijöiden liitto pelkäävät, että lainmuutos yhdessä yliopistojen kireän taloustilanteen kanssa voi viedä siihen, että opetusta hankitaan sieltä, mistä ”halvimmalla saadaan”. He ihmettelevät erityisesti opetuksen järjestämiseen liittyvän lakiesityksen aikataulua, sillä Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee myöhemmin tänä vuonna sidosryhmiensä kanssa korkeakoulupoliittista visiota:

Miksi yliopistolain muutosta pusketaan liikkeelle ennen sitä? Järjestys vaikuttaa nurinkuriselta: yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyötä tulee ensin miettiä yhteisessä visiotyössä.

Tämän visiotyön pohjaksi haluan tarjota vielä laajempaa visiota, jota olin mukana hahmottelemassa yhdessä Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja yliopiston sekä Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen edustajien kanssa muutama vuosi sitten. Vaikka esityksessämme keskityimme Keski-Suomen bioenergiaopetukseen, uskon, että visiota voisi laajentaa koko Suomeen ja kaikkiin opetusohjelmiin. Visiossa luotaisiin ulkoistamisen sijasta uudenlaista yhteistyötä yli koulutusasteiden.

Tavoitteeksi asetimme elinikäisen oppimisen polun rakentaminen Keski-Suomeen bioenergia-alalle. Perusperiaatteena oli poistaa päällekkäisyyksiä eri koulutuslaitosten opetuksesta sekä mahdollistaa joustava siirtyminen yhdeltä koulutusportaalta toiselle ilman siltaopintoja. Siten bioenergiaopintoja ammatillisessa koulutuksessa suorittanut voisi siirtyä ammatilliseen korkeakouluun jatkamaan opintojaan ja sieltä edelleen yliopistoon jopa tohtoriksi asti.

Olen liittänyt raportin keskeiset kohdat alle. Tarvittaessa koko raportin voi hakea tästä.

Kestävän bioenergiatulevaisuuden rakentaminen: Keski-Suomen bioenergiakoulutuksen historia ja tulevaisuus

Jan Kunnas, Miia Jämsén, Margareta Wihersaari, Laura Vertainen, Tero Vesisenaho, Pekka Janhonen, Maija Lehtonen ja Jukka Lahti

Jyväskylän yliopisto, 2012

5 Tulevaisuus

Keski-Suomen koulutusorganisaatioissa on viimeisen kymmenen vuoden aikana rakennettu laaja ja monipuolinen uusiutuvan energian tutkimus- ja koulutusjärjestelmä, jonka painopiste on ollut bioenergiassa. Näin koulutusorganisaatiot ovat varustautuneet vastamaan maakunnan, Suomen ja EU:n tavoitteisiin torjua ilmastonmuutosta ja lisätä uusiutuvien energianlähteiden käyttöä.

EU:n tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä 20 %:lla vuoteen 1990 verrattuna nostamalla uusiutuvien energialähteiden osuutta 20 %:iin EU:n energian loppukulutuksesta ja lisätä energiatehokkuutta 20 %:lla vuoteen 2020 mennessä. Näiden tavoitteiden osana Suomen tavoitteeksi on asetettu uusiutuvan energian käytön nostaminen peräti 38 %:iin loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Keski-Suomen maakuntasuunnitelman haastavana tavoitteena on, että vuonna 2020 maakunnassa ei enää käytetä ulkomailta tuotavia fossiilisia polttoaineita lukuun ottamatta osaa liikenteen käyttämästä energiasta. (Keski-Suomen Liitto 2010)

Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää tutkimus- ja kehittämistyötä bioenergian ja muun uusiutuvan energian osa-alueille sekä synnyttää kasvavan tarpeen alan uusille osaajille. Työvoimaa tarvitaan niin polttoaineiden tuotantoon ja logistiikkaan, laitevalmistukseen, huoltoon ja kunnostukseen kuin myös tutkimus- ja kehittämistyöhön…

…Samalla hetkellä, jossa bioenergian osaajilla on kasvava kysyntä, keskisuomalaista bio- ja uusiutuvan energian koulutusta ollaan vastoin odotuksia ajamassa alas tai sulauttamassa muuhun koulutukseen. Koulutuksen hiipuminen erityisesti korkea-asteella uhkaa lyödä näitä kovia ylemmän tason tavoitteita korville, ja estää maakuntaa ottamasta täyden hyödyn jo saavuttamastaan osaamistasosta.

…Miten tähän jouduttiin? Miksi bioenergian lisäämistavoitteet eivät välity koulutuksen vahvistumiseen? Tähän tuskin löytyy yhtä yksittäistä vastausta, vaan syitä löytyy sekä ulkopuolisista tekijöistä että koulutusorganisaatioiden sisältä. Seuraavassa keskitytään sisäisiin syihin, koska niihin voidaan vaikuttaa koulutusorganisaatioiden omilla päätöksillä ja toimilla.

Perustavanlaatuisin sisäinen syy on se, että uusiutuvan ja bioenergian koulutusohjelmat eivät ole kyenneet selittämään koulutuksen tarkoitusta oman eikä ulkopuolisten organisaatioiden sisällä. Tähän taas löytyy vuorostaan useita syitä, joista merkittävimmät ovat koulutusohjelmien hajanaisuus ja niiden vaikuttavuuden huono markkinointi sekä liian alhaiset opiskelijoiden valmistumismäärät.

Selkein yksittäinen ongelma on koulutusohjelmien hajanaisuus niin oppilaitosten sisällä kuin oppilaitosten välillä. Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston uusiutuvan energian maisteri- ja tutkimusohjelma ei nimestään huolimatta muodosta selkeää yhtenäistä ohjelmaa. Tämä ilmeni mm. Jyväskylän yliopistossa vuosina 2005-2009 suoritetun tutkimustoiminnan kokonaisarvioinnissa (Jyväskylän yliopisto 2011). Kansainvälinen arviointiryhmä ei huomannut uusiutuvan energian tutkimusohjelman olemassaoloa, vaan tyytyi arvioimaan eri laitoksilla tapahtuvaa uusiutuvan energian tutkimusta erillään, eikä näin ollen huomioinut fysiikan laitoksella ja yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa tapahtuvaa uusiutuvan energian tutkimusta. Kemian sekä bio- ja ympäristötieteiden laitoksella tapahtuvaa tutkimusta taas arvioitiin erillisinä tutkimusohjelmina.

Vastaavasti eri koulutusorganisaatioiden tutkimus ja koulutus eivät muodosta yhtenäistä kokonaisuutta, joka todella edistäisi elinikäisen oppimisen mahdollisuutta. Koulutusorganisaatioiden välisen yhtenäisen kokonaisuuden tai ”ohjelman” puute ei ole ongelma vain ulkoisen viestinnän kautta, vaan aiheuttaa ennen kaikkea suurta resurssien haaskuuta aiheuttamalla päällekkäistä työtä, kun perusajatuksiltaan samanlaista koulutusta suunnitellaan ja toteutetaan eri organisaatioissa.

Tämä ei olisi mikään ongelma, jos resursseja oli loputtomasti käytettävissä. Jyväskylän yliopistossa opetukseen käytetyt resurssit ovat olleet poissa tutkimustyöstä aiheuttaen kuvassa 5.1 kuvatun negatiivisen kierteen, jossa resurssipula johtaa liian pieneen tutkimuspanokseen, minkä vuoksi syntyy vähän referee-julkaisuja, mikä johtaa rahoituksen leikkaamiseen syventäen olemassa olevaa resurssipulaa. Edellä kuvattu ei suinkaan tarkoita, että opetus- ja tutkimustyö ovat toisilleen vastakkaisia, vaan päinvastoin, ilman tutkimustyötä ei synny uutta opetettavaa, ja ilman opetustyötä ei synny uusia tutkijoita. Parhaimmillaan ne vahvistavat toisiaan synnyttäen positiivisen kierteen, jossa tutkimustyön tulokset siirtyvät jouhevasti opetukseen synnyttäen uusia entistä parempia tutkijoita. Hieman yleistäen sama pätee myös alemman koulutusasteen oppilaitokseen, joissa päällekkäisyyksien poistamisen myötä vapautuneita resursseja voitaisiin käyttää esimerkiksi infran vahvistamiseen, henkilöstön osaamisen kehittämiseen (opintomatkat, koulutukset), yritys- ja sidosryhmäyhteistyön vahvistamiseen ja pedagogiseen kehittämiseen.

bio2Kuva 5.1. Päällekkäisen opetuksen aiheuttama negatiivinen kierre yliopistossa

5.1 Uudenlaista yhteistyötä yli koulutusasteiden

Tulevaisuutta ajatellen on olemassa kaksi vaihtoehtoa: uusiutuvan ja bioenergian koulutus Keski-Suomessa ajetaan alas tai sitä kehitetään. Paikoilleen jääminen ei ole vaihtoehto, koska se johtaa hyvin nopeasti toiminnan näivettymiseen, josta on jo näkyvissä merkkejä. Tulevaisuudessa bio- ja uusiutuvan energian koulutusta Keski-Suomessa tulee kehittää koulutusorganisaatioiden yhteiseksi koulutuskokonaisuudeksi erillisten koulutuksien sijasta.

Asetetaan tavoitteeksi elinikäisen oppimisen polun rakentaminen Keski-Suomeen bioenergiaalalle yhteistyössä eri toimijoiden kanssa kuvan 5.2. mukaisesti. Perusperiaatteena on poistaa päällekkäisyyksiä eri koulutuslaitosten opetuksesta sekä mahdollistaa joustava siirtyminen yhdeltä koulutusportaalta toiselle ilman siltaopintoja. Siten bioenergiaopintoja ammatillisessa koulutuksessa (POKE/JAO) suorittanut voisi siirtyä ammatilliseen korkeakouluun (JAMK) jatkamaan opintojaan ja sieltä edelleen yliopistoon jopa tohtoriksi asti…

bio3

Kuva 5.2. Bio- ja uusiutuvan energian elinikäiset oppimispolut, nykyinen ja tulevaisuuden malli

Tulevaisuuden mallissa (kuva 5.2) lukio tai ammatillinen koulutus muodostavat peruspohjan bio- ja uusiutuvan energian koulutusjatkumoon. Ammatillinen koulutus luo vahvan käytännön näkemyksen henkilölle, joka etenee koulutusportaassa korkeammalle asteelle. Ylioppilaat voivat puolestaan edetä sujuvasti eri koulutusportaille joko bio- ja uusiutuvan energian AMK tutkinnon tai koulutukseen soveltuvan muun kandidaattitutkinnon avulla. Tältä osin pyramidi on nykyisen kaltainen. Sen sijaan bio- ja uusiutuvan energian kandidaattitason opetusta tarjotaan vain ammattikorkeakoulussa, jolloin yliopisto keskittyy pelkästään maisterin- ja tohtorinkoulutukseen.

Korkea-asteen opetusta (JY/JAMK) painotetaan tulevaisuuden mallissa aikaisempaa enemmän käytäntöön soveltuviin koulutusjaksoihin, joita täydennetään teoreettisilla, tieteen, lähestymistavoilla. Koulutusjatkumon suurin muutos kohdistuu maisterikoulutukseen, joka on jaettu tulevaisuuden mallissa kahden koulutusorganisaation yhteiseksi koulutukseksi.Ammattikorkeakoulun osuus maisterikoulutuksessa pohjautuisi käytännön osaamiseen ja työelämätaitojen opettamiseen, kun taas yliopiston osuus maisterikoulutuksessa painottuisi tutkimuksen osa-alueelle sekä puhtaiden luonnontieteiden teoriaopetukseen. Verrattuna nykytilanteeseen tulevaisuuden mallissa yliopiston tärkein tehtävä on tarjota tieteellistä osaamista syventäviä opintoja elinikäisen oppimispolkupyramidin huipulla.

Bio- ja uusiutuvan energian koulutuksen uudelleen ajattelu yhdistäisi myös resursseja. Itsenäisen tekemisen lisäksi koulutusorganisaatiot hyödyntäisivät voimavarojaan yli organisaatiorajojen. Elinikäinen oppimispolku voidaan rakentaa niin, ettei opetuksen sisällöllistä päällekkäisyyttä syntyisi. Nykytilanteessa bio- ja uusiutuvaa energiaa opettavat koulutusorganisaatiot joutuvat opetuksensa alussa keskittymään perusasioiden tarkasteluun. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa resursseja käytetään samaan, mikä vähentää koulutuksen syventämistä omille tärkeille osa-alueille. Uudessa mallissa (kuva 5.3.) opetus on yhtenäistä eri koulutusorganisaatioiden opiskelijoille. Opiskelu tapahtuu tiimissä, jossa eri koulutustason osaajat kohtaavat ja työskentelevät yhteisten projektitehtävien avulla. Perusopetuksesta opiskelijat eriytyvät omille koulutusalueilleen ja koulutus rakentuisi kunkin koulutustason vaatimusten mukaisiksi. Mallin toteuttaminen uskottavasti edellyttäisi myös bioenergiaopettajien yhteistyön lisäämistä ja valmiutta opettaa jopa useammalla eri koulutusasteella opetuksen jatkuvuuden turvaamiseksi. Tiimiopiskelun etuna on lisäksi ryhmien muodostuminen, joiden kollektiivista osaamista voidaan ohjata innovaatioiden kehittämiseen, tutkimukseen ja yrittäjyyteen.

bio4

Uusi malli ei ainoastaan säästä resursseja, joita voidaan suunnata opetuksen kehittämiseen ja tutkimustyöhön, vaan vahvistaa myös kaikkien organisaatioiden bio- ja uusiutuvan energian koulutuksen markkinointia. Markkinoitaessa yhteistä bioenergiakoulutusta markkinoidaan samanaikaisesti jokaista koulutusorganisaatiota, eikä tarvitse mainostaa monta erillistä koulutusohjelmaa.

Tehokkaampi markkinointi on myös ratkaisu nykyisten bio- ja uusiutuvan energian koulutusohjelmien liian alhaisiin hakija- ja opiskelijamääriin. Yhteisen bio- ja uusiutuvan energian koulutuskokonaisuuden houkuttelevuutta lisää kokonaisuus, josta on mahdollisuus edetä joustavasti alemmilta koulutusasteilta ylemmille. Tällainen saumaton yhteistyö on uutta Keski-Suomen maakunnassa sekä koko Suomen alueella.

Tällaiseen uuteen malliin siirtyminen ei toki olisi ongelmatonta. Se vaatisi kaikilta koulutusorganisaatioilta luopumista omista perinteisistä reviirirajoistaan. Pitkällä tähtäyksellä kaikilla osapuolilla on kuitenkin enemmän voitettavaa kuin hävittävää entistä yhtenäisemmän ja jouhevamman bio- ja uusiutuvan energian  koulutusjärjestelmän muodostamisen myötä. Ilman uudenlaista ajattelua vaarassa on koko alan koulutus Keski-Suomessa. Nykyiset säädökset voivat jossain määrin estää esitetyn mallin toteuttamista, minkä vuoksi koulutusjärjestelmän uudistukselle olisi saatava kokeilustatus, jonka turvin tätä uudenlaista koulutusformaattia voitaisiin kehittää. Uskomme kuitenkin, että tämän uuden mallin toteuttaminen on mahdollista juuri Keski-Suomen alueella, jossa jo on olemassa sekä vahva substanssiosaaminen bio- ja uusiutuvan energian alalta että koulutuksen kehittämisen huippuyksikkö. Aika ja ympäristö ovat otollisia uuden ajattelumallin kehittämiselle.

 

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s