Ilmastostrategia: merkantilismi, sähköautot ja lentoliikenne!

Yritän parhaani mukaan välttää lentämistä, mutta nyt sain lyhyellä varoitusajalla kutsun työhaastatteluun Göteborgiin, enkä totisesti aikonut kieltäytyä. Palataan myöhemmin siihen miten kävi, jos on aihetta. Nyt istuin kuitenkin lentokoneessa paluulennolla Helsinkiin, ja löysin vihdoin aikaa lukea Valtioneuvoston selontekoa kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2020!

Yllätyin positiivisesti heti sivulla 9, jossa todetaan kuinka Eurooppa-neuvosto on Suomen aloitteesta pyytänyt komissiota tarkastelemaan keinoja liikenteen uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämiseksi. Selonteon mukaan tämä on tärkeää Suomessa tuotettujen kehittyneiden biopolttoaineiden markkinoiden takaamiseksi. Tulkitsen siten, että Suomessa on vihdoin tajuttu ilmastonmuutoksen torjunnan synnyttämät liiketoimintamahdollisuudet, ja sen myötä syntyvät työpaikat. Yritän kerrankin olla positiivinen ja sivuutan kuinka selonteossa edelleen pidetään kouristuksenomaisesti kiinni fossiilisesta turpeesta.

Lentokoneesta käsin mietin, miksi haaskata tulevaisuudessa kallisarvoisiksi käyviä nestemäisiä liikennepolttoaineita henkilöautojen tankkiin. Olisiko tässä peräti nykyään niin parjattu merkantilistinen ajattelu paikallaan? Mitä jos nestemäiset liikennepolttoaineet säästettäisiin lentoliikenteeseen, ja vientiin, tuomaan kaivattuja vientituloja? Siten tavoitteena, että Suomessa olisi vuonna 2030 yhteensä vähintään 250 000 sähkökäyttöistä autoa on mitä tervetullein.

Selonteon mukaan akkusähköauton hyötysuhde on 50–70 prosenttia, kun polttomoottoriauton luku parhaimmillaankin on alle 25 prosenttia. Siten sähköautoihin siirtyminen kannattaisi vaikka poltettaisiin nestemäisiä fossiilisia polttoaineita sähkön tuottamiseksi. Jo 50 prosentin oletetulla hyötysuhteella sähköautossa saataisiin yhdistetyssä sähkön ja lämmöntuotannossa, lämpöenergia ikään kuin kaupan päälle. Ero polttoainetehokkuudessa sähköautojen eduksi kasvaa edelleen jos poltetaan puuta tai muita biomassoja, sen sijaan että niistä tuotettaisiin ensin nestemäistä polttoainetta polttomoottoriautoja varten.

Toinen iloinen uutinen on työkoneiden moottorien tyyppihyväksyntä ensi vuodesta lähtien, joka mahdollistaa biokaasun käytön myös traktorien moottoreissa. Tilakohtaisella biokaasun tuotannolla lietelannasta ja muista maatalouden sivutuotteista, johon saa myös EU:n tukea, parannettaisiin maatilojen omavaraisuutta. Tämä lisäisi niiden kannattavuutta ja parantaisi suomalaisen ruoantuotannon kriisivalmiutta, vähentäisi maatilojen vesistöjä rehevöittäviä päästöjä sekä typpioksiduulipäästöjä. Typpioksiduuli on hiilidioksidia 300 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu.

Suunniteltuja toimia nykyisen polttomoottoriautokannan autokannan uusimiseksi esimerkiksi verotuksen alentamisella en sen sijaan voi pitää järkevinä. Olen vakuuttunut siitä, että sähköautojen nopean kehityksen vuoksi saadaan suorituskykyisiä sähköautoja tavallisten autojen hinnalla kymmenen vuoden sisällä, ja todennäköisesti paljon nopeammin. Jokainen tällä hetkellä ostettu uusi polttomoottoriauto hidastaa sähköautoihin siirtymistä käyttöaikansa tätä ylittävän ajan verran. Kun autojen keskimääräinen romutusikä tällä hetkellä on noin 20 vuotta, viivästyttää jokainen uusi polttomoottoriauto siten tätä vääjäämätöntä muutosta vähintään kymmenen vuotta.

IMG_2765.JPG

Teslan myymälä Göteborgin keskustan pääkadulla

Mainokset

3 vastausta artikkeliin “Ilmastostrategia: merkantilismi, sähköautot ja lentoliikenne!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s