Ahtiumista alkuperäisen Talvivaaran kunnianpalautukseen

Terrafamen edustajat ovat jo aiemmin ilmoittaneet, etteivät halua tulla yhdistetyksi Talvivaaraan, mikä on ymmärrettävää, sillä nyt myös Talvivaaran Kaivosyhtiö on ilmoittanut ettei halua tulla assosioiduksi itseensä. Aivoriihen tuloksen perusteella yhtiön uudeksi nimeksi on tulossa Ahtium. Veden jumala Ahti itse tuskin tätä nimenmuutosta arvostaa, sillä Talvivaaran kaivosyhtiö on lähinnä kunnostautunut hänen valtakuntansa saastuttamisessa. Uudelleennimetty yhtiö aikoo… Jatka artikkeliin Ahtiumista alkuperäisen Talvivaaran kunnianpalautukseen

Etelä-Konneveden kansallispuisto

Etelä-Konneveden kansallispuisto Pohjois-Savon ja Keski-Suomen rajalla on hyvä osoitus siitä, että suomalaiset arvostavat kansallispuistoja, ja näkisivät niitä mielellään lisääkin. Se kohosi heti perustamisensa jälkeen Keski-Suomen suosituimmaksi, vaikka muutkin kansallispuistot kasvattivat suosiotaan. Suosio on selvästikin säilynyt, sillä se oli täynnä kävijöitä viimeksi käydessäni ihan tavallisena alkukesän arkipäivänä. Enonrannan kotalaavulla oli minun lisäkseni kolme telttakuntaa yöpymässä. Palatessani… Jatka artikkeliin Etelä-Konneveden kansallispuisto

Emme tiedä, missä kemiallisen saastumisen planetaarinen raja kulkee, mutta olemme luultavasti ylittäneet sitä!

Linn Persson ja hänen kollegansa esittivät äskettäin, että olemme ylittäneet kemiallisen saastumisen planetaarisen rajan, koska kemikaalien, mukaan lukien muovit, vuotuinen tuotanto ja päästöt kasvavat vauhtia, joka ylittää maailmanlaajuisen arviointi- ja seurantakapasiteetin. Väitän kuitenkin, että he eivät näytä missä kemiallisen saastumisen planetaarinen raja kulkee tai että se on ylitetty. Sen sijaan heidän argumenttinsa perustuu varovaisuusperiaatteeseen, sillä… Jatka artikkeliin Emme tiedä, missä kemiallisen saastumisen planetaarinen raja kulkee, mutta olemme luultavasti ylittäneet sitä!

Fossils are fueling climate change and Russia´s war

With all the wicked global problems waiting for solutions, the last thing we needed was yet another war. Nevertheless, the recent IPCC 2022 report on the impacts, adaptation and vulnerability to climate change was overshadowed by the Russian invasion of Ukraine. I sincerely hope that this is not also the fate of the Mitigation of… Jatka artikkeliin Fossils are fueling climate change and Russia´s war

Evolle sekä tiedekansallispuisto että retkeilyalue

Evon kansallispuistoa esitettiin ensimmäistä kertaa jo 20 vuotta sitten. Puoli vuotta kestäneen perinpohjaisen selvityksen jälkeen ympäristöministeriön toimeksiannosta perustettu alueellinen työryhmä luovutti vihdoin loppuraporttinsa kesäkuussa 2021. Raportissa esitetään runsaan 4 800 hehtaarin tiedekansallispuiston perustamista Evolle seuraavin perusteluin: Etelä-suomalaisen metsäluonnon, siihen kuuluvien vanhojen metsien, uhanalaisten elinympäristöjen ja lajien, pienvesistöjen, geologisten ominaispiirteiden ja kulttuuriperinnön suojelemiseksi ja hoitamiseksi sekä tutkimus-… Jatka artikkeliin Evolle sekä tiedekansallispuisto että retkeilyalue

New Research Call for a Debt Cancellation at COP26 in Glasgow

Press release October 2021 One of the most urgent questions of our time is how to deal with climate change in a just and equitable way. How should we deal with low probability, but potentially devastating outcomes? For example, climate scientists, James Hansen and coworkers warn that if greenhouse gas emissions were to continue growing,… Jatka artikkeliin New Research Call for a Debt Cancellation at COP26 in Glasgow

Valtameren pohjassa on Nauru kaukana

Brittiläisen Guardian-lehden mukaan yksi suurimmista koskaan nähdyistä kaivosoperaatiosta on kahden vuoden sisällä alkamassa Tyynen Valtameren pohjalla. Taustalla on pienen Naurun tasavallan sopimus kanadalaisen The Metals Companyn tytäryhtiön kanssa. Hankkeen pelätään aiheuttavan suurta tuhoa valtameren huonosti tunnetuissa syvyyksissä. Herää kysymys, miten saarivaltio, joka on kenties kouriintuntuvimmin kokenut elinympäristönsä tuhoutumisen, lähtee mukaan tällaiseen uhkayritykseen. Naurun ympäristöhistorian pikakertaus… Jatka artikkeliin Valtameren pohjassa on Nauru kaukana

Thermacell, pralletriini ja planetaariset rajat

Suositun Thermacell-hyttystorjuntalaitteen etusivun mainos Helsingin Sanomien etusivulla aiheutti vilkkaan keskustelun sosiaalisessa mediassa tehoaineen mahdollisista ympäristövaikutuksista. Tämän seurauksensa vastuulliset jälleenmyyjät, kuten Partioaitta ja Varusteleka, poistivat varotoimenpiteenä tuotteen toistaiseksi valikoimistaan. Hyvä niin, sillä tehoaineena käytetty pralletriini-hermomyrkky ei valikoi uhrejaan, eikä sen vaikutuksia kunnolla tunneta. Jyväskylän yliopiston kemian professorin Petri Pihkon laskelmien mukaan yhden ainoan täyttötyynyn sisältö riittää… Jatka artikkeliin Thermacell, pralletriini ja planetaariset rajat

Viivyttelystä tositoimiin

Hannu Pesonen kirjoitti (HS 14.4.), kuinka ruotsalainen tutkija Svante Arrhenius kertoi kasvihuoneilmiöstä jo 1800-luvun lopulla. Eunice Foote jäi taas kokonaan mainitsematta, mistä @ClimateEcho huomautti twitterissä, kuten naistutkijoille yleensä käy. Ensimmäistä varoitusta hiilidioksidipäästöjen lisääntymisen haitallisuudesta saatiin kuitenkin odottaa vuoteen 1956. Tuolloin Gilbert Plass ensimmäisenä tieteentekijänä varoitti, että hiilidioksidipäästöjen aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä olisi syytä olla huolissaan. Tästäkin… Jatka artikkeliin Viivyttelystä tositoimiin

Laakajärvestä Etelä-Kajaanin imagonkohentaja

Metsähallitus hakee parhaillaan lupaa metsänkäsittelylle Laakajärven pohjoisrannalle. Hakkuiden merkityksen ymmärtämiseksi täytyy kuitenkin tarkastella laajempaa aluetta. Mannerjäätikön muovaamaan kallioperälaaksoon syntynyt Laakajärvi sijaitsee kahdessa läänissä kolmen kunnan alueella: Kajaanin, Sotkamon ja Sonkajärven.  Kivisestä kumpumoreenista on matalaan järveen muodostunut runsaasti kivikkoisia kumpumoreenisaaria, -luotoja ja kareja. Parhaiten luonnontilansa on säilyttänyt Kajaaniin kuuluva järven pohjoisosa, josta löytyy edelleen kilometreittäin yhtenäistä rakentamatonta… Jatka artikkeliin Laakajärvestä Etelä-Kajaanin imagonkohentaja